hukata (v.)

• 1. (v.) läpittiđ , (v.) läppiđ , (v.) rapettâššâđ
• 2. (jkn esine hämmentymisen t. hajamielisyyden seurauksena) (v.) njuárgustiđ , (jkn esine hämmentymisen t. hajamielisyyden seurauksena) (v.) tutkiđ
• 3. (useita esineitä) (v.) lapâdiđ
• 4. (haaskata, pilata) (v.) stäjidiđ
• 5. (paitansa) (v.) päiđittuđ
• 6. (vaadin vasansa) (v.) elbâdiđ
• 7. (joutua hukkaan epähuomiossa) (v.) haskâšuđ